Herään aamulla, harmi kun unet jäivät ranteessani olevan älykellon mukaan vähän turhan lyhyiksi. No, sitten terveellistä aamupalaa – en kyllä millään jaksaisi tehdä terveellistä vihersmoothieta tänään. Pitäisi kyllä, vai olisiko ensin aamumeditaation aika? Tänään on sitä paitsi lenkkipäivä. Ehdinkö nyt tosiaan lenkille, kun töitäkin on rästissä – ei ihme jos monille tulee hyvinvoinnin tavoittelusta stressiä, tai jopa olo, ettei jaksa edes yrittää. Onko hyvinvoinnin tavoittelu paradoksi, jossa hyvinvoinnin jahtaamisesta tulee suurimmat stressikertoimet?
Milloin itsensä kehittäminen menee överiksi?
Tätä kysymystä lähdimme selvittämään Yle Akuutin toimittajan Minna Korhosen pyynnöstä Sanna Wikströmin ja Pauli Ohukaisen seurassa. En muuten keksi parempaa porukkaa vastaamaan juuri tähän kysymykseen! Terveydeksi -podcast on julkaistu tänään 31.1., löydät sen täältä. ”Mä luin hyvinvointioppaan ja sain siitä stressiä”, toteaa Minna podcastissa, eikä varmasti ole ainoa.
Kun suunnittelemme ja asetamme tavoitteita hyvinvoivaan elämään, saattaa hetken innostuksen jälkeen seurata muunkinlaisia tunteita. Kuten hyvinvointimedian Hidasta elämää -perustaja Sanna Wisktröm 1. jaksossa toteaa, yhtenä merkkinä voi olla, että ”asia jonka piti tuottaa mulle hyvinvointia, niin mä huomaan, että se ärsyttääkin mua”. Kehollisessa harjoituksessa on ehkä helpompaa huomata, milloin treenaaminen menee yli, vaikka tämäkin on monelle todettava kantapään kautta.
Ylipäätään itsensä kuunteleminen kaikessa tekemisessä on taito, jota me kaikki harjoittelemme läpi koko elämän. Joskus nihkeä olotila vaikka ennen suunniteltua treeniä ei kerro mistään ja välillä pitäisi tajuta keventää harjoituksia. Säätämistä tarvitaan koko ajan, koska samoilla tehdasasetuksilla ei voi mennä läpi koko elämää. On myös niitä päiviä, jolloin treenit todella kannattaa jättää väliin, mutta toisaalta sopivaa painetta myös tarvitaan, jotta homma edistyisi.
Mitä mieltä on hyvinvointitavoitteissa?
Pakko myöntää, että olen tavoitteiden ystävä. Minusta ne vähentävät hyvinvoinnista huolehtimiseen liittyvää stressiä. Monet välttävät niitä aivan päinvastaisesta syystä, koska kokevat ne stressaavina! Muutama juttu kannattaa muistaa, kun lähtee asettamaan tavoitteita, joiden olisi tarkoitus tosiaan lisätä hyvinvointia, eikä stressiä.
Ensinnäkin jo tavoitteiden asettaminen vähentää stressiä sitä kautta, että päätät konkreettisesti, mitä haluat tehdä. Instagramin kuvasto, perinteinen media ja koko keskustelukulttuurimme on kyllästetty ajatuksilla siitä, mitä kaikkea hyvinvointinsa eteen pitäisi, voisi tai kannattaisi tehdä. Ei mikään ihme, että näitä seuraillessa tulee helposti huono omatunto ja riittämättömyyden tunne, ettei millään ehdi paneutua kaikkeen. ”Kyllähän kaikkea on, muttei kaikkeen tarvitse tarttua”, kuten podcastissakin totean. Se tarttuminen vaan tapahtuu huomaamattamme, kun taas selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden asettaminen on kuin vastalääkettä. Tee siis valinta, mihin tartut.
Toinen keskeinen seikka on suhtautuminen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Jääme usein jumiin ajatukseen, että tavoitteet pitäisi aina saavuttaa, vaikka ”niitä hyviä tapoja ja rutiineja ei aina pitäis toteuttaa 100%:sti”. Suhtautumista täytyy muuttaa, jos haluamme irti ihmiselle tyypillisestä kaikki tai ei mitään -ajattelusta, jossa hyvät suunnitelmat aloitetaan ja sitten lopetetaan kuin seinään, yhden epäonnistumisen jälkeen. Mikä edes on epäonnistuminen? Pieneenkin edistymiseen kannattaisi olla tyytyväinen ja ruokkia näin aitoa tekemisen iloa.
Tarvitaanko niitä?
Täytyykö ihmisellä siis olla hyvinvointia lisääviä tavoitteita tai periaatteita? Vastaus riippuu tilanteesta. Jos kaikki toimii hienosti ilmankin ja voit hyvin, niin ei varmaankaan. Kuitenkin tiedämme, että ihmiselle luonnollista on pyrkiä pääsemään vähällä vaivalla. Nykypäivän ongelma on, että se tosiaan on meille mahdollista! Fyysisen ja henkisen hyvinvointimme kannalta kuitenkin vaikkapa liikuntaan tai ruokavalioon kannattaa panostaa jonkin verran, ellei se sitten tule luonnostaan.
Minulla ei ole urheilutaustaa, vaikka olen opetellut harrastamaan liikuntaa, se ei tule minulle luonnostaan. Siksi asetan tavoitteita, kuten kuntosalilla käyntiä, 10000 askelta päivässä ja viikoittaista lenkkeilyä. Podcast -jakson YleAreenasta kuuntelemalla sinulle selviää myös Paulin, Sannan ja Minnan kokemukset ja vinkit siihen, miten tästä hyvinvointiparadoksista selvitään!
P.S. Löydät Yle Akuutin Terveydeksi -podcastin kaikki 8 jaksoa nyt jo YleAreenasta, tästä linkistä!!!