Kun nyt mietin, miksi en saanut aloitettua vaikkapa tämän blogin kirjoittamista aiemmin, vastaus on aivan selvä. Se johtuu tunteista. Niin mukavaa kuin kirjoittaminen lopulta onkaan, se vaatii ajattelua, ponnistelua, keskittymistä ja ties vaikka tiedon etsimistä tai muita henkisesti vaativia toimenpiteitä. Odotan siis tehtävältä jonkinlaisia vaivalloisuuden ja kuormittavuuden tuntemuksia, joita mieluiten välttäisin. Aikaansaaminen estyy – ehkäpä kunnes saan tunteeni jotenkin hyvään tasapainoon.
Tunteiden välttely
Syy todella moniin haasteisiin on juuri siinä, että kieltäydymme kokemasta joitakin tunteitamme. On täysin luonnollista ihmiselle välttää jotakin epämiellyttävää kokemusta. Jos kuljet kadulla ja viemäristä tulee pahaa hajua, kierrät sen mieuusti kaukaa. Myös kehomme on suunniteltu varastoimaan energiaa ja säästämään sitä, joten mahdollisuuksien mukaan vältämme myös fyysistä rasitusta.
Aivomme toimivat myös luonnostaan energiaa säästäen, ja siksi ponnistelun välttäminen on meille luonnollista. Emme haluaisi kokea kuormitusta, jota jonkin tehtävän eteen ponnistelu vaatisi. Siihen liittyy pelkoa siitä, että koemme rasittavaa tunnetilaa. Tunteet kuitenkin ovat osa meitä, eikä niitä voi välttää samalla tavoin, kuin vaikka epämiellyttävää hajua ympäristössä. Tunteiden välttely strategiana ei siis toimi kovin hyvin. Silti se on meille hyvin luonnollista.
Erityisen haasteellista tehtäviin tarttuminen on silloin, jos olotila on valmiiksi väsynyt, stressaantunut tai muuten kehno. Koko elimistö tulkitsee heikon olotilan stressitilanteeksi, ja haluaa entistä tiukemmin pitää kiinni sen resursseista. Silloin energiaa ei saa hukata, ja kaikkea ponnistelua tekee mieli vältellä. Kun taas olet hyvin levännyt, syöt säännöllisesti ja huolehdit hyvinvoinnistasi, kehosi ei pistä niin kovasti vastaan haasteidenkaan edessä.
Mitä tunteita vältämme
Haluamme kuormituksen lisäksi välttää vaikkapa syyllisyyden tai häpeän tunteita. Joskus tehtävän aloittamista voi helpottaa, jos joku muukin odottaa sen lopputuloksia. Emme halua kokea huonoa omaatuntoa siitä, että jätämme lupauksemme täyttämättä, ja siksi pyrimme pitämään kiinni sovituista aikatauluista. Haluamme tehdä työn hyvin – joskus vähän liiankin hyvin – siksi, että meitä hävettäisi näyttää muille huonoa lopputulosta. Vältämme mieluusti myös epäonnistumista, joten vältämme projektia, jossa emme usko onnistumiseen.
Erityisesti tunteiden välttelyn haasteet tulevat esiin vuorovaikutustilanteissa. Vastaamme viesteihin ja sähköposteihin pikaisesti, etteivät toiset kokisi ärtymystä meitä kohtaan. Jos pelkäät jonkun ihmisen kohtelevan sinua tylysti tai vihaisesti, vältät luontaisesti kohtaamasta tätä henkilöä. Et uskalla kysyä tai keskustella, vaikka se olisi välttämätöntä tehtäväsi etenemisen suhteen. Klassikkoesimerkki Suomessa on verotoimistoon soittaminen. Emme halua moitteita tai menettää rahaa ja asiat jäävät hoitamatta, vaikka asioiden hoitaminen olisi järkevää.
Altistus
Miten tästä ihmiselle luonnollisesta tunteiden välttelystä sitten pääsee eroon? Ainoa keino lopulta on juuri niiden tunteiden kokeminen toistuvasti. Jos haluat eroon esiintymisjännityksestä, paras keino on hankkiutua esiintymistilanteisiin, joissa tunnet juuri tuota jännityksen tunnetta. Totut tunteeseen kerta kerralta, kun esiinnyt säännöllisesti. Samoin muihin hankalia tunteita herättäviin tilanteisiin hakeutumalla laitat itsesi kohtaamaan nuo tunteet, ja pikkuhiljaa reaktiosi on kerta kerralta vähäisempi, eikä niin vastenmielinen.
Meille muodostuu luontaisesti myös rutiineja sellaiseen, jota teemme toistuvasti. Silloin tekemiseen liittyvä ikävä epävarmuuden tunne vähenee. Koemme pystyvyyden tunnetta sellaisesta, jossa olemme useita kertoja onnistuneet. Tehtävä ei ehkä muutu helpommaksi, mutta omat taitosi kehittyvät. Se vähentää tunnekokemusta, joka varoittaa kuormituksesta. Käytännössä tekeminen muuttuu vähemmän kuormittavaksi.
Strategioita kehittää tunteiden kohtaamisen kykyä on monia. Voit totuttaa itseäsi vaikka hoitamalla yhden hankalan asian päivässä. Sovit aikatauluja muiden kanssa, jotta pitäisit kiinni tekemisen rytmistä. Hankit sparrasapua, liikuntaharrastukseen personal trainer tai työelämässä coachin tapaamiset. Pyrit luomaan rutiineja, jotka helpottavat tekemiseen tarttumista. Löydät hankaluuksien vastapainoksi positiivisia tunteita, jotka innostavat tekemään. Olennaista on kuitenkin hyväksyä, että myös hankalia tunteita kuuluu elämään.
Mieti nyt jokin sellainen asia, jota olet vältellyt. Mitä tunnetta olet pyrkinyt välttämään, kun et ole tarttunut siihen? Entä keksitkö jotakin sellaista, joka lisäisi innostusta aloittamiseen?
P.S. Lisää aikaansaamisen taitoja löydät viime viikon Aikaansaamisen taika -webinaarista, jonka tallenne on nyt myynnissä verkkokaupassani! Löydät siitä useita harjoituksia, jota auttavat sinua fokusoimaan siihen, mitä juuri nyt haluatkin saada aikaan. Löydät webinaarin tästä linkistä
P.P.S. Jos haluat saada blogin sähköpostiisi ja pysyä kuulolla tapahtumista, tilaa blogi tästä linkistä