Olin viikonloppuna tapaamassa 6-vuotiasta kummilastani. Kun kotiinlähdön aika tuli, sai pieni poika kyyneleet silmiinsä. Häveliäästi hän kääntyi äitinsä syliä kohti, ja alkoi itkeä. Hän ei ollut kaikista valmisteluista huolimatta ymmärtänyt, että kummitäti lähtee jo. Emme pojan äidin kanssa kumpikaan yrittäneet hyssytellä, tai sanoa että älä itke. ”Saa olla surullinen”, oli viesti, jonka toivoin pojalle jääneen. Tunteiden kokemisen taito Lapsethan ovat…
Eräänä elokuun iltana se kolahti: sain idean, joka ei jättänyt rauhaan. Alkuyö meni niin, että aina kun laskin pään tyynylle, tuli uusi ajatus, jonka nousin kirjoittamaan ylös puhelimen muistioon. Ajatuksia vaan pulpahteli mieleen, eikä nukkumisesta tahtonut tulla mitään. Olin kirjoittanut blogia jo muutaman kuukauden. Kirjoitin itselleni kiinnostavista teemoista, ja aiheet tuntuivat olevan toisistaan erillisiä. Aloitin hiljaisesti, kirjoitellen ensin piilossa olevalle…
Jonkin asian saaminen valmiiksi on ihmiselle palkitsevaa. Meitä motivoi tavoitteeseen pääseminen. Entä jos tavoitteesi ovat sellaisia, että niiden saavuttaminen voi parhaimmillaankin toteutua vasta vuosien päästä? Mitäpä jos tavoitteesi onkin ylläpitotavoite, jossa pyrit vaikkapa päivittäiseen hyvinvoinnin huomioimiseen, tai haluat vaalia hyvää parisuhdetta lopun elämääsi? Entä jos teet kehittämistyötä, jonka tulokset näkyvät vasta paljon myöhemmin, jos silloinkaan? Mitattavat tekemiset Tavoitteiden asettamisessa opastetaan…
Meneillään on tunnelmallinen todistustenjakotilaisuus. Valmistujat kävelevät huoneeseen rakennettua kunniakujaa pitkin yksi kerrallaan hakemaan todistuksensa silmäkulmat onnen kyynelistä kosteina. Yhtäkkiä todistusten jakaja huomaa todistuksessa virheen ja kysyy, onko kaikilla muillakin todistuksessa väärä vuosiluku. Kyllä on. Tulostan teille sitten tauolla uudet todistukset. Eniten ihailemieni ihmisten joukossa on valmennuskouluttajani. Kun hän epäonnistuu, se on kuin taidetta. Hän ei murehdi, kiroile tai jää harmittelemaan.…