Maailman onnellisimmaksi maaksi jo kahdesti valittu Suomi ei monien mielestä vaikuta siltä. Täällä valitetaan, vaikka moni asia on hyvin. Omiin kykyihin uskova amerikkalainen self-help -kirjallisuus ei välttämättä istu kulttuuriimme, koska vahva usko itseen ja omiin mahdollisuuksiin ei tule meille luonnostaan. Mutta onko negatiivisen näkeminen, tai ylipäätään kriittinen ja realistinen asennoituminen menestyksemme salaisuus? Ohittaako yltiöpositiivinen ihminen hankalat tunteet, joita ei kuitenkaan lopulta voi ohittaa? Voiko elämää ylipäätään elää vain iloiten?
Kaikki tunteet kunniaan
Pohdimme liiallista positiivisuutta viidennessä Ylen Terveydeksi -podcastin jaksossa Yltiöpositiivinen mitätöi omia ja muiden tunteita Sanna Wikströmin, Pauli Ohukaisen ja Minna Korhosen kanssa. Haasteena positiivisuudessa on erityisesti, että saatetaan ohittaa jotakin tärkeää, kun koitamme liian nopeasti saada toisen positiiviseen olotilaan. Teemme tätä hyvää tarkoittaen toisillemme, kun rohkaisemme uskomaan hyvään ja näkemään onnistumisen mahdollisuuksia.
Yltiöpositiivisuus voi pakottaa toisen ihmisen liian nopeasti prosessin läpi niin sanotusti maaliin – kun ei niin voi tehdä, matka täytyy kulkea
“Yltiöpositiivisuus voi pakottaa toisen ihmisen liian nopeasti prosessin läpi niin sanotusti maaliin – kun ei niin voi tehdä, matka täytyy kulkea.” Tekisimme usein suuremman palveluksen, jos malttaisimme kuunnella ja kuulostella myös niitä hankalilta tuntuvia olotiloja silloin, kun itse ja läheisemme niitä kokevat. Liika positiivisuuden korostaminen voi tuntua vaikeiden kokemusten mitätöinniltä niiden kokijan näkökulmasta. Voi tuntua siltä, että “toksinen positiivisuus riistää ihmiseltä oikeiden huonoihin päiviin” ja siten pakottaa positiivisuuteen väkisin.
Negatiivisuusharha
Ihmislajin haasteena on nykyaikana ollut pikemminkin liika negatiivisuus kuin positiivisuus. Negatiivisuusharhalla tarkoitetaan kykyämme huomata ja kokea herkästi negatiivista. Huomaamme helposti virheet, heikkoudet ja kiinnitämme huomiota harmeihin, vaikka ilojakin olisi. Positiivisen psykologian tutkimus on korostanut, että hyvinvointimme kannalta positiivisten mielikuvien suhde negatiivisiin voisi olla keskimäärin 3:1.
Jos joku asia tuntuu hankalalta, niin onko se yhtä kuin negatiivisuus?
Tunteiden lajittelu positiivisiin ja negatiivisiin on kuitenkin haastava asetelma ylipäätään. “Jos joku asia tuntuu hankalalta, niin onko se yhtä kuin negatiivisuus?” kysytään Terveydeksi -podcastin 5. jaksossa. Esimerkiksi kriittisyys epäkohdista tai uusien ideoiden kyseenalaistaminen saatetaan jossakin mieltää negatiivisuudeksi, vaikka kritiikkiin olisi aihettakin. Monissa tilanteissa yltiöpositiivinen suhtautuminen voi johtaa harkitsemattomaan riskinottoon ja tärkeiden asioiden huomiotta jättämiseen. Niin kutsuttua negatiivisuutta kannattaa siis kuunnella suurella kiinnostuksella.
Tutkimuksissa on myös havaittu, että surullisena ihminen tunnistaa paremmin sen, milloin joku valehtelee. On sanottu, että masentunut ihminen on realisti. Negatiivisten tunteiden kokeminen tuodaan esiin myös mielen ammattilaisten suhteen. Jos ihminen pystyy kohtaamaan ja kokemaan omat hankalat tunteensa, se voi lisätä empatiaa suhteessa muihin. “Empatia lisääntyy kun on itse tuntenut huonoa oloa”.
Empatia lisääntyy, kun on itse kokenut huonoa oloa.
Tunne se mitä on kohdalla
On täysin ymmärrettävää, että niin kutsutut negatiiviset tunteet tuntuvat hankalammilta kuin positiiviset. Olemmehan lapsesta saakka saaneet kiitosta ja hyväksyntää juuri hyvästä käytöksestä ja iloisesta hymystä. Kiukuttelua taas on vanhempiemme ollut hankalampi sietää ja sitä on koitettu kitkeä meistä pois. Tunteilla on kuitenkin usein jokin tärkeä viesti. Ne voivat kertoa siitä, että jotakin tärkeää on nyt kohdalla tai jäänyt aiemmin kohtaamatta.
Negatiiviset ajatukset ja negatiivinen suhtautuminen voi oikeesti olla vaan sitä, ettei ole kohdannut itsessään niitä tunteita, että ne on ollut liian vaikeita.
“Negatiiviset ajatukset ja negatiivinen suhtautuminen voi oikeesti olla vaan sitä, ettei ole kohdannut itsessään niitä tunteita, että ne on ollut liian vaikeita”. Hankalan tunteen tullessa on hyvä pysähtyä kuulostelemaan, olisiko tässä jokin tärkeä viesti. Pikkuasioiden ei kuitenkaan kannata antaa pilata koko päivää. Jos aamulla oli ruuhkaa liikenteessä tai joku sanoi tylysti, ei kannata jatkaa koko päivää kurjassa olotilassa. Siinä mielessä kyky suunnata mieli kohti positiivista on taito, jota kannattaa harjoitella, jos se ei tule luonnostaan.
Tarvitsemme positiivisuutta myös siihen, että ylipäätään motivoidumme työskentelemään asioiden eteen. Kukaan ei lähde käyttämään aikaa ja energiaa projektiin, jonka onnistumista ei pidä mahdollisena. Usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin saa meidät energisiksi ja määrätietoisiksi. Onnistumisia voi lopulta tulla vain, jos teemme työtä niiden eteen.
P.S. Jos haluat saada blogin sähköpostiisi ja pysyä kuulolla tapahtumista, tilaa blogi tästä linkistä