Voittamisen kulttuuri työelämään

Voittamisen kulttuuri työelämään

Kotikisojen ja aiemman olympiakullan tuomista paineista huolimatta Suomen leijonajoukkue voitti eilen kultaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Tampereella. Kuunnellessani Ylen aamun analyysejä turnauksessa menestymisen syistä huomasin, että ne keskittyvät vahvasti henkiselle puolelle.

Voiton arvioitiin kertovan henkisestä vahvuudesta ja rauhallisuudesta, sekä uskosta siihen, että vaikeatkin tilanteet voidaan kääntää vielä voitoksi. Suomen joukkueen ilmapiiriä kehutaan mediassa jatkuvasti. Hienoa! Miten saataisiin sama “voittamisen kulttuuriksi” nimitetty ilmapiiri myös työpaikoillemme?

Mielikuva ohjaa tekemistä

Analyysien perusteella aiempina vuosina Suomelta on nimenomaan puuttunut tuo usko kykyyn menestyä. Tiukoissa paikoissa joukkueissa on sorruttu ajattelemaan, että mahdollisuudet on menetetty. Näin saattaa käydä missä tahansa vaativassa tehtävässä tai projektissa, jossa tulee vastoinkäymisiä. Miten silloin voitaisiin säilyttää usko onnistumisen mahdollisuuksiin?

Tasapelitilanteessa jatko-ajalla Sakari Manninen onnistui maalinteossa upeasti ja ratkaisi pelin Suomen hyväksi. Mieleeni jäi haastatteluista, miten hän kommentoi ajatelleensa, että yksi tilaisuus riittää – että jos tilaisuus tulee, niin hän tekee siitä maalin. Hän siis kuvitteli mielessään onnistumisen. Nyt on hyvä vielä muistaa, ettei hän voinut mitenkään tietää, tuleeko tilaisuutta, onnistuuko maali, tai onko mielikuva muutenkaan mahdollista toteuttaa.

Tähän me arjessa usein vetoamme, kun emme uskalla laittaa itseämme täysillä peliin. Ei kannata yrittää, kun ei ole varmuutta onnistumisesta. Kyvyt eivät välttämättä riitä, muut ovat ehkä parempia. On niin paljon paineita, että on vaikea tehdä parastaan. Kilpailu on kovaa. Voisimme kuitenkin ottaa mallia tästä 30-vuotiaasta nuoresta miehestä, joka uskaltaa odottaa itseltään onnistumista vaikeassakin paikassa.

Fokus mielessä

Tietysti kyse on aina myös taidoista ja valtavasta määrästä työtä. Taidot eivät välttämättä kuitenkaan ratkaise silloin, kun ne ovat kaikilla maailmanmestarin tasoa. Silloin on keskeistä fokusoida mieli olennaiseen. Tästä jäi esimerkkinä mieleen sankarimaalivahti Jussi Olkinuoran kuvaama tapa pitää taukoa pelin aikana, jotta keskittyminen säilyisi. Taas voisimme oppia tärkeän taidon kolmekymppiseltä nuorelta mieheltä. Välillä täytyy pysähtyä.

Hän kertoi haastattelussa omaksuneensa tavaksi sulkea silmät ja keskittyä hengitykseen aina mainostaukojen aikana. Näin fokus pysyy tiivistunnelmaisen pelin aikana olennaisessa, eikä ajatus harhaile. Työelämässäkin tahti on varmasti hektinen. Harva työ on kuitenkaan joka sekunti niin haastavaa ja intensiivistä keskittymistä vaativaa kuin jääkiekkomaalivahdin rooli maailmanmestaruuskilpailussa. Kaikkien aivot tarvitsevat lepoa säännöllisesti, ja toisaalta levännyt mieli onnistuu fokusoimaan tehtävän kannalta olennaiseen.

Yhdessä tekeminen ja itseohjautuva palautuminen

Mediassa on hehkutettu leijonajoukkueen hyvää yhteishenkeä. Kaikki tunsivat oman roolinsa ja pyrkivät myös tukemaan muita. Monessa haastattelussa urheilijat korostavat, että hyvällä porukalla syntyy hyvää tulosta. Hienoa, että vaikka kyse on ammatikseen kilpailevista huippu-urheilijoista, niin he eivät yritä kerätä kunniaa itselleen, vaan suhtautuvat korostetun vaatimattomasti omaan osuuteensa.

Näin varmasti monessa organisaatiossakin ajatellaan, että yhteistyöllä se tulos aina syntyy. Kun kaikkien panosta arvostetaan, syntyy hyvä yhteishenki. Tiimin sisällä ei kaivata turhaa kilpailua, vaan keskitytään siihen, mitä saadaan yhdessä aikaan.

Julkisuuteen kerrottiin kiinnostava yksityiskohta pelaajien vapaa-ajasta. Sitä ei nimittäin juuri säädelty edes tiiviin turnauksen aikana, vaan nimenomaan kehoitettiin palautumaan vapaa-aikana itselle sopivalla tavalla, itseohjautuvasti. Lopputuloksesta päätellen ohje oli ollut varsin toimiva. Vaikka pomo ei sitä erikseen mainitse, niin sama mahdollisuus on meillä kaikilla muillakin. Heitä siis säännöt tehokkaasta palautumisesta syrjään ja mieti, mikä todella palauttaa sinua.

Ansaitsemme parasta

Lopuksi jäin vielä miettimään, mitä kaikkea jääkiekkoanalyyseissä tarkoitettiin henkisten esteiden tai kirousten poistumisella. Oliko yksi henkinen este kenties se, ettemme ehkä ansaitsisi toista kultamitalia olympialaisten jälkeen? Voimmeko sallia itsellemme kaksi jääkiekon kultamitalia samalle vuodelle?

Tätä voi jokainen myös miettiä omalla kohdallaan. Uskotko todella ansaitsevasi onnistumisen? Kokemukseni mukaan yksi este omien unelmien toteuttamiselle voi olla tunne siitä, ettei itselle kuulu niin paljon hyvää. Ehkä taustalla on jokin perisuomalainen, sinänsä ihan ymmärrettävä ajatus kohtuullisuudesta. Se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, ettet uskalla laittaa kykyjäsi ja taitojasi täysillä peliin. Valmentaja Jukka Jalonenkin totesi, että pelaajien on tärkeää olla ylpeitä omasta tekemisestään. Pelaa sinäkin ensi kerralla hyvillä mielin ja täysillä uskoen myös, että ansaitset onnistumisen.

P.S. Jos kaipaat coachia itsellesi tai työyhteisöllesi, ota minuun yhteyttä täältä

P.P.S. Jos haluat saada blogin sähköpostiisi ja pysyä kuulolla tapahtumista, tilaa blogi tästä linkistä

Jätä kommentti

Name
E-mail
Website
Kommentti